IRC-Galleria

(Varoitus: alla ajatusten virta jolle ei loppua näy)

---

Vittu että vituttaa Suomen energia- ja liikenneasiat. :D Taas käyttäny melkein koko päivän niiden tutkimiseen.

Ensinnäkin: bensiinin polttoaineveron pitäisi olla n. 2,40 €/l, dieselin n. 2,00 €/l. Tämä ihan sen vuoksi, että nämä ovat ulkomailta tuotuja polttoaineita, ts. lähes kaikki polttoaineeseen käytetty raha menee ulkomaille suoraan, ilman että jäisi paikallisen talouden rattaita pyörittämään. Suomessa alkutuotannon osuus taloudesta on vain n. 3%, mutta muut talouden sektorit eivät Suomessa kokonaan rakennu suomalaisen alkutuotannon varaan, vaan myös mm. erityisen teknologisella osaamisella ja tavaroiden kauttakulkuliikenteellä on osuutensa. Hyvän alarajan sille, miten ison kokonaistalousvaikutuksen alkutuotanto tuottaa, saa syrjäisistä maalaiskunnista. Näiden perusteella euron arvoinen alkutuotanto (esim. energia) aiheuttaa vähintään kolmen euron kokonaisvoiton yhteiskunnalle.

Polttoaineveron nostosta saatava hyöty tässä laskelmassa siis perustuu sille, että tilalle tuotetaan korvaavaa energiaa. Koko Suomen tasolla bensiinistä ja dieselistä saadaan (käsittääkseni) vuosittain n. 300 petajoulea... ja oletan veron noston puolittavan käytetyn polttoaineen määrän, ja aiheuttavan valtiolle n. 4.5 mrd € lisäyksen vuosittaisiin polttoaineverotuloihin.

150 korvattavaa petajoulea tarkoittaisi esim. 150 sellaista tuulivoima-aluetta, jollaista nyt Merikarvialle suunnitellaan, tai kolme nyt Olkiluotoon rakenteilla olevan kaltaista ydinreaktoria. Ydinvoimasta on kuitenkin muistettava, ettei se ole täysin kotimaista: uraani vähintäänkin rikastetaan ulkomailla, vaikka Suomeen kaivoksia avattaisiinkin. Siksi ennemmin tuulipuistoja, joita voi täydentää mm. Ounasjoen valjastamisella vesivoimaksi (sopii myös tyynen sään tuulivoimavajeen korvaamiseen)

---

No niin, eli kun suunnitelma on toteutunut, valtion kirstuun kilahtaa 4.5 mrd € enemmän. Lyhyellä googlettamisella saamieni huoltosuhde- ja keskiansiotietojen perusteella suomalaisten ansiotulot ovat yhteensä n. 75 miljardia. Näin ollen ottamalla tuon 4.5 mrd huomioon, voidaan ansiotuloveroprosenttia alentaa joka tuloluokasta 6%-yks. Näin ollen: keskiansiot (2880€/kk) saava ihminen säästää n. 170 euroa kuussa, mikä vastaa n. 100 litran bensaveron korotusta. Työmatkojen kasvaneet kustannukset ja kasvaneet nettotulot nollaavat toisensa matkan ollessa suuntaansa n. 34 kilometriä. Tästä jo nähdään, että suurin osa työssäkäyvistä jäisi voitolle, jollei bilistelisi.

---

Aiemmin esitin arvion, että bensan/dieselin kulutus puolittuisi ts. ajokilometrit (suurinpiirtein) puolittuisivat. Tässä ilmiössä on monta osaa:

1) bilistelyn väheneminen (kenties 60-80%)
2) ihmisten muuttaminen lähemmäs työpaikkaansa (kenties 20-40%)
4) ja mielenkiintoni kiinnittyykin nimenomaan raideliikenteen lisääntyneeseen kysyntään. Tämä kysyntä olisi niin suurta, että ylittäisi lähes kaikkien olemassaolevien sähköratojen kapasiteetin, sekä RHK:n kyvyn sähköistää muita ratoja / rakentaa uusia ratoja, sekä VR:n kyvyn hankkia uutta kalustoa. VR:n monopolin poistaminen nykyisin liikennöidyiltä radoilta antaisi yrityksille ja yksityisille realistisemman mahdollisuuden sijoittaa rahaa uuteen infrastruktuuriin.

Minulle rakkain tarkastelukohta on toki Savon radan väli Pieksämäki-Siilinjärvi. Tällä välillä kaukojunille voisi tulla n. 4000 matkustajaa enemmän päivässä, ja Matkus-Siilinjärvi -välillä mahdollisille lähijunille olisi lähes 10000 käyttäjää melkein joka asemanvälillä. Tämän tarpeen voisi täyttää esim. 20 InterCity-junavuorolla, täydennettynä 10 pitkän matkan taajamajunavuorolla (jotka pysähtyisivät pikkukylissäkin, kun sekin olisi taas tullut kannattavaksi) sekä parhaimmillaan 10min välein kulkevilla lähijunavuoroilla. Kaikki nämä siis per suunta.

Ja tässä se ongelma tulisikin: päiväsaikaan suuntaansa Kuopion seudulla menisi SUUNTAANSA kahdeksan junaa tunnissa. Käytännössä koko Savon radan pitäisi olla kaksiraiteinen, Kuopion aseman tienoilla jopa enemmän raiteita.

---

Muita esimerkkejä:

*Lahden radalla pitäisi kulkea n. 10-15 min välein lähijunia ruuhka-aikana, sekä samaan aikaan ainakin kaksi kaukojunaa tunnissa (yksi Karjalaan, yksi Savoon). Tarvitaan luultavasti neljä raidetta, ainakin kolme.
*Pääradalla välillä Riihimäki-Toijala pitäisi kulkea n. 20 min välein lähijunia ruuhka-aikana, Helsinki-Riihimäki-välillä n. 10 min välein, samoin Toijala(tai ainakin Lempäälä)-Tampere. Neljäs raide olisi aika kiva :D
*Iisalmi-Ylivieska -rata kannattaisi sähköistää, tällöin sen matkustajaliikenteelle riittäisi kysyntää, jopa n. 25 junaa päivässä suuntaansa, vrt. nykyiset 5.

*Helsingissä Mannerheimintien käytävässä (ml. Tukholmankatu/Turunväylä/Vihdintie) saattaisi olla säteittäiselle raideliikenteelle 20,000-50,000 päivittäisen matkustajan lisäkysyntä, joka kohdalle. Lahdenväylän/Tuusulanväylän suunnalta voisi tulla saman verran matkustajia. Helsinki-Pasila -välin junien kuormituksen suhteen tämä voisi tarkoittaa n. 40,000 uutta matkustajaa, väh. 200 päivittäistä junavuoroa enemmän. Yhtälön alustava ratkaisu: EI MAHDU. Nykyään jo menee n. 2min välein junia tuolla välillä. Lopullinen ratkaisu (kheh) voisi olla esim.:

-osalla junista pääteasema olisi Helsingin sijasta Pasila
-metro Sörnäisistä Pasilaan (ja edelleen Meilahden suuntaan)
-metro Kampista Pasilaan (ja edelleen Viikin suuntaan)
-jne.