IRC-Galleria

Uusimmat blogimerkinnät

Blogi

« Uudemmat - Vanhemmat »

[Ei aihetta]Torstai 21.05.2009 19:52

Mies oli eräänä päivänä ylittämässä katua, kun sammakko kutsui häntä ja sanoi:
- Jos suutelet minua, muutun kauniiksi prinsessaksi.
Mies kumartui, poimi sammakon ja laittoi sen taskuunsa. Sammakko ryhtyi taas puhumaan ja sanoi:
- Jos suutelet minua ja muutat minut takaisin kauniiksi prinsessaksi, kerron kaikille, kuinka älykäs ja urhea sinä olet.
Mies otti sammakon taskustaan, hymyili ja laittoi sen takaisin. Sammakko puheli edelleen ja sanoi:
- Jos suutelet minua ja muutat minut takaisin kauniiksi prinsessaksi, olen lisäksi rakastajasi koko loppuviikon.
Mies otti sammakon taskustaan, hymyili sille ja laittoi sen takaisin. Sammakko huusi taskusta:
- Jos suutelet minua ja muutat minut takaisin kauniiksi prinsessaksi, jään vielä luoksesi kokonaiseksi vuodeksi ja TEEN AIVAN MITÄ HALUAT!!!
Taas mies otti sammakon taskustaan ja hymyili sille ja laittoi takaisin. Viimein sammakko kysyi:
- Mikä nyt on? Olen kertonut olevani kaunis prinsessa, luvannut jäädä luoksesi vuodeksi ja tehdä ihan mitä haluat. Miksi et suutele minua?
Mies vastasi:
- Kuule, olen tietokoneohjelmoija. Minulla ei ole aikaa tyttöystäville, mutta puhuva sammakko on ihan kiva.

[Ei aihetta]Keskiviikko 21.03.2007 23:48

"Aika juoksee ja loikkii ku aitajuoksija
ja ikäväl on ikävä tapa sisältää ruoskia.
Välil mietin mitä jos tää päivä tulis.
Surisinko, ja jos surisin kestäiskö ruumis?
Mut mä en pysty itkee,
mun on pakko pureskella tää, vaik tää on liian sitkeetä.
Nyt muistan vaan hyvät muistot,
huonot on haudattu, kaupattu pois.
En tiedä miks mut mul nauraa suu.
Ku pala kurkussa mä kidun,
tuntuu et mä virun kuival maal ja koitan hengittää kiduksilla.
En voi koskee sua enää, illal sä oot poissa.
Mut onneks sun kuva hymyilee mun lompakossa.
Kaikki yhteiset arjet, yhteiset lomat,
yhteiset rauhat ja yhteiset sodat.
Kaikki yhteistä, mut nyt ainakin yks meistä, ei pysty oikee olee
ku yhtäkkii ei yhteistä ookkaa.

Must tuntuu et mä vaan lipeen ja lipeen.
Niin paljon puuttuu, niin moni muisto tekee kipeet.
Oon juurtunu paikalle, aika menee ripee,
mieles kummittelee menneet ja katkenneet siteet.
Sillat on palanu, on vaikeet uusii rakentaa.
Mun on lähettävä pois ettii jotain parempaa.
Just nyt mikään ei tee musta onnellisempaa.
Tääl jengi näkee pinnan, muttei sen taa.
Tai ehkä joku näkeeki,
mut en vaan tiedä et kuka ja nyt joudun elää sen kaa.
Ja nyt mä haluun vaan kauas kauas pois täältä,
haluun vaa ottaa rauhas ja selvittää päätä.
Pysähdyn ottaa happee, ihan vaan hetkeks,
ja taas löydän itteni uudest risteyksest.
Kun löydän sen tien, missä se liekki palaa
taas mun sydämee
sit vast on mun aika palaa."


Kapasiteettiyksikkö - Lähdössä
« Uudemmat - Vanhemmat »